Portugali ei ole kielenä siitä helpoimmasta päästä. Kieli ei kuulosta selkeästi miltään itselleni ennestään tutulta kieleltä. Osaan sanoa hei (ola), kiittää (obrigada), sanoa hyvä (bom) ja kyllä (sim). Ääntäminen on varmasti päin honkia, mutta jo yrittämisellä ja muutamalla sanalla saa ilahdutettua paikallisia. Seuraavan muutaman viikon aikana kielivarasto saattaa karttua jonkin verran, mutta kokonaista keskustelua en tule pystymään käymään kielellä. Yksi sana kuitenkin jäi heti mieleen ja ilahdutti – nimittäin maanantai. Maanantai on Portugaliksi segunda!
Etelä-Euroopan meno voi tuntua usein laiskalta ja vähän liiankin rennolta pohjoismaalaisen makuun. Kaupat on ihan ok laittaa kiinni keskellä päivää pariksi tunniksi, tapaamisten sovitut kellonajat ovat vähän suuntaa-antavia liikennemerkeistä puhumattakaan ja ylipäätään elämää ei vaan oteta niin vakavasti. Toisaalta onko sillä aina väliä, jos seinässä on vähän eri väristä kaakelia tai muuten vaan tuppaa välillä tulemaan sekundaa? Jos jokainen viesti, dokumentti ja tehtävä ei ole viilattu huippuunsa? Ei se ole maailmanloppu. Ehkä tästä Portugalissa asumisesta saa myös pikkutarkka projektipäällikkö vaikutteita parempaan suuntaan.
One thought on “Maanantai – Segundaa tuuppaa”